Savenvalaja

Aamukahvin aistittuaan,
kelpo kupillisen koettuaan,
koki väännön vatsassansa -
polttehen pohjassa pötsin.

Läksi vallan verkallensa
käytävälle kävelemään
vauhtiansa vähän voimistaen,
käyntiänsä kovin kiihdyttäen.

Ravia ryntäysi rylväyttämään
sontaa suurta suoltamaan
pyöräyttämään potran pökäleen,
pöntön pahaksi panemaan.

Ei se ollut suuren suuri
eikä vallan pienen pieni -
pytty pöristen pullisteli,
posliinin posket paisui.

Otsasuoni oljenteli,
puna kasvoille kohosi.
niska vallan nikotteli
polvet pojalla poksui.

Siitä haju haitallinen,
lemu levoton levisi;
silmät siitä sirkesi,
kirveli kovin kuononpäät.

Hetken herra huilasi,
tovin toisen tokkurui;
vartin verran verrytteli
tunnin työpäivää tuhlasi.

Läksi siitä lätkyttämään,
helpottuneena hiipimään
käyntinsä keventyneenä,
vointinsa vallan vertyneenä.